Avoin kirje Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle

Helsingin yliopiston linjauksen mukaisesti yliopistoharjoittelijalle tulee maksaa harjoittelun ajalta vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista palkkaa, joka vuonna 2022 tarkoittaa vähintään 1283 euroa kuukaudessa. Linjaus perustuu monin paikoin Helsingin yliopiston kehitysjohtajan, Susanna Niinistö-Sivurannan tekemään päätökseen tuetun harjoittelun käytännöistä (Kehitysjohtajan päätös HY/731/00.00.06.02/2017). Osaltaan yliopiston suositukseen on vaikuttanut myös yliopiston ylimmän opintosektorin, Opintoasiainneuvoston määrittelemät kriteerit. Kriteeri Kelan vähimmäispalkasta yliopiston tukemassa harjoittelussa on käytössä jokaisessa Suomen yliopistossa.

Monissa tiedekunnissa opiskelija hakee itse harjoittelupaikan sopivalta työnantajalta ja neuvottelee itse esimerkiksi palkkausta koskevista asioista. Teologisen tiedekunnan Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnassa asiat ovat toisin. Harjoittelujaksolle hakeudutaan tiedekunnan kautta, tiedekunnan valmiiksi neuvottelemiin seurakuntiin. Valinnoista vastaa valintakollegio, joka koostuu valintakollegion työjärjestyksen mukaisesti Teologisen tiedekunnan työelämäyhteyssuunnittelijasta, TUM-412 -harjoittelujakson sisällöstä vastaavasta yliopistonlehtorista, ev.lut. kirkon edustajasta sekä yhdestä opiskelijaedustajasta. Lukuvuodelle 2021–22 suunnatussa hakuoppaassa haettavissa oli 71 seurakuntaa eri puolilta Suomea. Näistä seurakunnista 14 ilmoitti maksavansa Kelan määrittelemän vähimmäispalkan tai Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) mukaista teologian harjoittelijan palkkaa. Aikaisempana lukuvuonna haettavia harjoittelupaikkoja oli 75, joista joko KirVESTES:n mukaista palkkaa tai Kelan vähimmäispalkkaa ilmoitti maksavansa 21 seurakuntaa. 

Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen hallitus esittää ihmetyksensä siitä, miten voi olla mahdollista, että Teologinen tiedekunta rikkoo räikeästi Helsingin yliopiston linjauksia vastaan. Monissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa jopa painotetaan, ettei maisterin tutkintoon kuuluvaa yliopistoharjoittelua saa tehdä palkattomana, sillä palkattomaan harjoitteluun suostuminen asettaa myös muut opiskelijat hankalaan asemaan.

Palkaton, tutkintoon pakollisesti kuuluva harjoittelu asettaa opiskelijat todella hankalaan asemaan varsinkin toimeentulon suhteen. Harjoittelujakso on kuuden viikon mittainen rupeama, jonka aikana opiskelijan tulee olla täysipäiväisesti seurakunnassa harjoittelijana. Tänä aikana töiden tai muiden opintojen tekeminen ei ole käytännössä mahdollista. Moni opiskelija elää käytännössä kädestä suuhun, eikä yli kuukauden mittaiseen tulottomuuteen ole varaa. Palkattomaan harjoitteluun joutuessaan opiskelija päätyy pahimmassa tapauksessa olemaan kuusi viikkoa vailla minkäänlaisia tuloja. Varsinkin opiskelijat, jotka eivät ole Kelan tukijärjestelmän piirissä, joutuvat taloudelliseen paineeseen, mikäli aikovat suorittaa teologian maisterin tutkinnon. Ongelma muotoutuu myös opintotuella elävälle opiskelijalle. Kela vaatii opiskelijaa suorittamaan viisi opintopistettä jokaista tukikuukautta kohden. Käytännössä tämä tarkoittaa 12,5 opintopistettä opiskeluperiodia kohden. Yliopistoharjoittelu estää opiskelijalta vähintään yhden periodin muut opinnot täysin.  Opiskelijalle muodostuu paine suorittaa muissa periodeissa opintoja enemmän kuin oma jaksaminen sallii, jottei opintotuen saaminen katkea. Opintotuen keskeytys tarkoittaa opiskelijalle taloudellista epävarmuutta ja mahdollisesti myös opintojen viivästymistä, mikäli toimeentulo täytyy turvata työllistymällä opintojen ohelle.

Kirkon tilastot -palvelusta satunnaisella otannalla valittuna lähes kaikilla seurakunnilla olisi täysin mahdollista maksaa harjoittelijalle KirVESTES:n mukainen palkka, ilman talouden merkittävää horjumista. On käsittämätöntä, että tiedekunta kelpuuttaa hakukohteiksi seurakuntia, jotka eivät palkkaa suostu maksamaan. Päätös harjoittelupaikan tarjoamisesta tulisi olla samanlainen kuin työpaikan tarjoamisesta; mikäli palkkaukseen ei ole varaa, ei paikkaa voida tarjota. 

TYT:n hallituksen mielestä palkattoman harjoittelun tarjoaminen kertoo seurakunnan asenteesta ja arvostuksen puutteesta harjoittelijaa kohtaan. Vaikka harjoittelijaa ei voida pitää täytenä työntekijänä, on harjoittelijan työpanos silti merkittävä ja arvokas työyhteisölle.

Helsingin yliopistolla on käytössään myös keskitetyn harjoittelutuen järjestelmä, josta yliopistoharjoittelija voi hakea tukea harjoittelunsa suorittamiseen. Tuki on tarkoitettu kattamaan osa työnantajalle harjoittelijasta tulevista kuluista ja tuen myöntämisen kriteerinä on Kelan määrittelemän vähimmäispalkan maksaminen opiskelijalle. Teologinen tiedekunta on jättäytynyt yliopiston keskitetystä harjoittelutuen järjestelmästä ulkopuolelle ja tarjoaa omaa vastaavaa harjoittelutukea Teologian ja uskonnontutkimuksen, eli ns. generalisti-opintosuunnan opiskelijoille. Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opiskelijat on siis jätetty ulkopuolelle sekä yliopiston että tiedekunnan tukijärjestelmästä. Helsingin yliopiston urapalveluiden mukaan tiedekunnat ovat itse voineet päättää liittymisestään yliopiston keskitettyyn harjoittelutuen järjestelmään. 

TYT:n hallitus esittää närkästymisensä myös siitä, että Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnan opiskelijat on asetettu tiedekunnan toimesta täysin epätasa-arvoiseen asemaan muihin Teologisen tiedekunnan opiskelijoihin nähden.

Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen hallitus vaatii Teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta perusteluja siihen, miksi opiskelijat on asetettu epätasa-arvoiseen asemaan. Miksi tiedekunta toimii täysin Helsingin yliopiston sekä kaikkien Suomen yliopistojen linjausten vastaisesti ja pakottaa opiskelijoita palkattomiin yliopistoharjoitteluihin? 

Helsingissä 8.9.2022
Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen hallituksen puolesta,

Petja Kopperoinen                                  Jasmin Siltavirta
Hallintovastaava                                     Opintovastaava

TYT:n hallitus ja toimijat vuodelle 2022

Toverineuvosto on valinnut hallituksen ja toimijat vuodelle 2022. Onnea valituille!

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Oskari Kanerva.

Taloudenhoitajaksi valittiin Vilma Laaksonen.

Työelämävastaavaksi valittiin Arttu Mäkinen.

Opintovastaavaksi valittiin Jasmin Siltavirta.

Tiedotusvastaavaksi valittiin Juulia Järvelä.

Spiritualiteettivastaavaksi valittiin Jasmin Huikku.

Tapahtumavastaavaksi valittiin Aapo Patokoski ja Riia Jurvanen

Tapahtumajaostoon valittiin seuraavat henkilöt; Roosa Koskinen, Sofia Vaahtera, Euniika Karttunen, Lilja Lähteinen, Jemina Virtanen, Sara Rautiainen, Jiri Avila, Uki Uurtimo, Netta Mäkinen, Topi Rautiainen.

Edunvalvontajaostoon valittiin seuraavat henkilöt; Nea Similä, Helmi Pykäläinen, Evgeni Jokiniemi, Venla ’’Venni” Uusi-Pärnä.

Spiritualiteettijaostoon valittiin seuraavat henkilöt; Lauri Telkki, Aino Vihonen, Topias Olkkonen ja Antti Kosonen.

Fuksi- ja tuutorivastaavaksi valittiin Elina Jalo ja Nea-Bettina Baarman.

Ympäristö- ja yhdenvertaisuusvastaavaksi valittiin Ida Ahtikivi.

Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Ida Ahtikivi.

Liikuntasihteeriksi valittiin Emma Nordvall.

Laulujohtajaksi valittiin Ella Tamminen.

Häirintäyhdyshenkilöiksi valittiin Lauri Telkki ja Evgeni Jokiniemi.

Kyyhkysen päätoimittajiksi valittiin Anna Jarske-Fransas ja Frida Mäkelä.